Kirjoittajana Reino Myllymäki.
Digitalisaatio humahti osaksi jokapäiväistä keskustelua kuluvan vuoden aikana. Osasyyllinen oli uusi hallitus, jonka sanavarastoon termi kuului. Monille digitalisaatio tuli yllätyksenä, tämän kirjoituksen lukijoille tuskin.
Jos hyviä biisejä 30 vuotta tehnyt muusikko saa aikaiseksi hittibiisin – niin kuin Jouko Mäki-Lohiluomalle kävi vuonna 2008 (Transitmies) – tai viisikymmentä peliä tehnyt pelifirma saa aikaiseksi menestyspelin – niin kuin Roviolle kävi Angry Birdsin myötä – onko se yllätys?
Tietotekniikan hyödyntämisen kannalta ratkaiseva tapahtuma oli Internetin käytön yleistyminen vuonna 1995, siis 20 vuotta sitten. Internetin myötä saimme yleiskäyttöisen siirtoyhteyden tietokoneiden välille. Se ei riittänyt, kuten saimme huomata vuoden 2001 tienoilla, jolloin ns. IT-kupla puhkesi. Maailma ei ollut valmis digitalisaatiolle. Tarvittiin vielä liki 15 vuotta sopeutumista sekä päätelaitteiden paranemista ja halventumista, jotta kriittinen massa saatiin ylitettyä.
Digitalisaatio = toimintatapojen muuttamista tietotekniikan avulla
Professori Matti Pohjolan mukaan tietotekniikka luo talouskasvua kolmella tavalla: tietoteknisten tuotteiden valmistamisen kautta, tietotekniikkaan investoimisen kautta ja tietotekniikan mahdollistamien uusien toimintatapojen kautta.
Nokian ollessa matkapuhelinvalmistuksen huipulla tietoteknisten laitteiden valmistuksen vaikutus kansantalouteemme oli suuri mutta se on sen jälkeen hiipunut. Tietotekniikkaan investoimalla olemme voineet tehostaa toimintaamme merkittävästi verrattuna perinteisiin kokonaan manuaalisiin toimintatapoihin. Sekin osa-alue on hiipumaan päin.
Tietotekniikkaa edeltävä yleiskäyttöinen teknologia oli sähkö. Sen historiasta tiedämme, että 70 % uuden teknologian hyödyistä saavutetaan vasta, kun teknologiaa aletaan hyödyntämään sille ominaisella tavalla. Jos sama koskee tietotekniikkaa, edessämme on huikaiseva ajanjakso, jolla tuottavuutemme tulee kasvamaan rajusti.
Tietotekniikan hyödyt eivät tule itsestään. Jos jatkamme nykymenoa, jossa liiketoiminta yksin keksii ongelman ja siihen ratkaisu, jonka tietotekniikkaväki sitten täyttää, hyödynnämme tietotekniikkaa vain pääomapanoksena, jolloin merkittävä osa tietotekniikan hyödyistä jää saavuttamatta. Jotain on siis muutettava – mitä?
Väitän, että ne organisaatiot, jotka osaavat osallistaa tietohallinnon ja IT-väen oikealla tavalla strategiatyöhönsä, tulevat saamaan kilpailuetua. Väitän, että uusien toimintatapojen löytämiseksi meidän on käännettävä ajattelutapaamme. Uusi ajattelu perustuu pikemminkin siihen, miten asiat hoidetaan tietotekniikalla helpoimmin kuin siihen, miten asiat on totuttu perinteisesti ratkaisemaan. Kokemuksesta tiedämme kuitenkin, että loppukäyttäjä ja koodintekijä kannattaa pitää kaukana toisistaan. Siksi tarvitsemme uudenlaista keskustelua, jossa sekä liiketoiminnan että tietotekniikan hyvin tuntevien ”rajapintaihmisten” merkitys kasvaa.
Samoin kasvaa tietoturvan, systeemityön ja kokonaisarkkitehtuurin merkitys. Ne ovat asioita, joiden tulee olla alusta alkaen mielessä uusia toimintatapoja kehitettäessä. Ei minään itseisarvoina eikä päälle liimattuina juttuina, vaan käytännönläheisinä ja yleisesti ymmärrettävinä toimintaperiaatteina, jotka parantavat kehitystyön tuottavuutta ja laatua sekä tietotekniikalla mahdollistetun liiketoiminnan jatkuvuutta.
Tietotyö siirtyy verkkoon – seuraukset?
Digitalisaation myötä kaikki tietotyö menee lopulta verkkoon. Tämä ei tapahdu hetkessä eikä kaikilla aloilla yhtä aikaa. Matalan koulutustason tehtäviä poistuu ja uusia työtehtäviä syntyy. Uudet työtehtävät vaativat koulutusta, luovuutta tai molempia. Kehityksen vaarana on eriarvoistuminen, mihin meillä ei yhteiskuntana ole varaa.
Minusta Tieto- ja viestintäalan ammattilaiset TIVIA ry:n on nostettava profiiliaan digitalisaatiokeskustelussa. On nostettava esiin tietotekniikan mahdollisuuksia ja hyödyntämisesimerkkejä. On tunnistettava epäkohtia ja nostettava niitä yhteiskunnalliseen keskusteluun. Nämä ovat asioita, joita ICT Leaders Finland ry on ajanut perustamisestaan lähtien.
Tämä on TIVIA:n hallitukseen ehdolla olevan tuottavuusaktivisti Reino Myllymäen ensimmäinen vaaliblogi. Hän on ICT Leaders Finland ry:n hallituksen jäsen.