Kirjoittajana Reino Myllymäki.

Monessa ohjelmiston käyttöoikeudessa myönnetään käyttöoikeus kaikille konseriyhtiöille eli emoyhtiön vähintään 50 %:sti omistamille tytäryhtiöille. Tämä on näppärää, sillä yhteisen tietojärjestelmän, vaikkapa toiminnanohjausjärjestelmän, järjestäminen muutoin olisi aika työlästä, kun kaikilla sitä käyttävillä yhtiöillä pitäisi olla omat lisenssinsä. Konsernilisenssin kautta sekä asiakas että toimittaja saavat etua.

Vastaavasti samoissa sopimuksissa kielletään käyttöoikeuksien, koodin ja dokumenttien luovuttaminen kolmansille osapuolille. Ymmärrettävää.

Mutta kyllä siinä vaaransakin piilee. Konserniyhtiö voi muuttua yhdessä yössä kolmanneksi osapuoleksi. Yleensä muutos tapahtuu siten, että emoyhtiö myy omistamansa tytäryhtiönsä osakkeet jollekin toiselle. Tytäryhtiöstä tulee toisen konsernin yhtiö tai mihinkään konserniin kuulumaton itsenäinen yritys.

Niinpä entinen konserniyhtiö on yht’äkkiä kolmas osapuoli, jolla ei ole käyttöoikeutta järjestelmiin. Tilanne on kiusallinen. Kyseessä on sopimukseton tila, jolloin tietoteknisten työkalujen käytön jatkaminen on laitonta. Kiusallisuutta lisää se, että yrityskaupassa myyjä on luullut myyvänsä toimivan yrityksen ja ostaja on luullut ostavansa sellaisen.

Myytävän yrityksen arvon säilyttämiseksi yritys myydään tietysti mahdollisimman hyvin toimivana eli työkaluineen ja asiakkaineen. Konepajayrityksen sorvi kuuluu luonnollisesti kauppaan. Mutta miten saada tietojärjestelmien käyttöoikeus mukaan kauppaan?

Toimittajat tietysti olettavat, että asiasta neuvotellaan etukäteen. Niin usein tehdäänkin. Sen seurauksena pörssiyhtiöinen projektikohtaiset sisäpiirit paisuvat suuriksi. Kokemuksesta tiedän, kuinka kunnioitusta herättävää on bookata toimittajalta tapaamisaika kertomatta syytä ja tapaamisen aluksi ottaa nimi sisäpiiripaperiin, ennenkuin asian avaaminen on mahdollista.

Kun etukäteen järjesteltäviä asioita on paljon, asioita unohtuu tai jää huomiossa vähemmälle. Tietointensiivisyyden kasvaessa toki näiden asioiden merkitys yrityskaupoissa lisääntyy ansaitusti.

Toinen vaihtoehto on sisällyttää sopimuksiin ns. väliaikainen käyttö konsernista irtautuvalle tytäryhtiölle tai sen osalle. Kyseessä olisi käyttöoikeus ajanjaksoksi, jonka aikana konsernista irtautunut osa neuvottelee itselleen oman pitkäaikaisen käyttöoikeuden tai luopuu ao. tietojärjestelmien käytöstä. Tällainen on mahdollista saada, jos toimittajaosapuolella on tekijänoikeus kohteeseen. Näin ei välttämättä ole. Toiminnanohjausjärjestelmät ovat sillisalaatteja, joissa on toimittajan komponentteja, asiakaskohtaista työtä ja kolmansilta osapuolilta lisensoituja osuuksia.

Kolmas vaihtoehto on, että yrityskaupan kohde, myyjä tai ostaja kaupan toteutumisen jälkeen hankkii tarvittavat käyttöoikeudet. Tässä vaiheessa on olemassa kuitenkin ns. myyjän markkinat, jolloin kaupat syntyvät kalleimmalla listahinnalla. Vai kuinka moni kykenee ilmoittamaan toimittajalleen, että ”Olemme ostaneet yrityksen, jossa on teidän toimittama tietojärjestelmä. Sen käyttöoikeutta emme ostaneet. Olemme siirtyneet manuaalijärjestelmiin, kunnes saamme hankittua Teiltä tarvittavat käyttöoikeudet.”

Tilanteen juurisyy on nähdäkseni siinä, että toimittajaosapuoli pitää asiakasta staattisena kohteena. Tämä on tähän asti lukemieni lukuisien tietojärjestelmäprojektien sopimusten henki. Tämä siitäkin huolimatta, että tietojärjestelmäprojektit ovat useimmin liiketoiminnan kehitysprojekteja, joilla on tarkoitus muuttaa yritystä! Kumppanuudesta ja arvontuotosta puhutaan kyllä mainoslauseissa ja myyjien kalvoilla, sopimuksista niitä lauseita ei löydä.

Ongelman laajuus näkyy vaikkapa tuoreita IT2015 -sopimusehtoja tarkasteltaessa. Otetaan vaikka EAP – Erityisehtoja konsultointi- ja muista asiantuntijapalveluista. Sen kohdassa 5.2 annetaan asiakkaan konserniyhtiölle käyttöoikeus asiantuntijapalvelujen tuloksena syntyviin asiakirjoihin ja muihin tuloksiin. Kohdan lopussa todetaan: ”Asiakkaalla ei ole oikeutta myydä eikä muutenkaan luovuttaa asiantuntijapalvelun tuloksena syntyviä asiakirjoja tai muita tuloksia kolmannelle osapuolelle muutoin kuin edellä mainittua tarkoitusta varten.”

Muista käydä keräämässä dokumentit pois yrityskauppaa edeltävänä yönä, jos pystyt!

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran CxO Professional Oy:n blogissa 14.1.2016.